maanantai 29. heinäkuuta 2013

Makuelämyksiä

Ennen syötiin vain töissä lounas, mutta nykyään sitä tarjoaa lapselle 2 kunnon lämmintä ruokaa päivässä. Täytyy sanoa ettei kovin helppoa ole aluksi ollut kokata väsyneenä työpäivän jälkeen, mutta nyt siihen on jo tottunut. Ja oon sen verran säästänyt joltain päiviltä aikaa, että teen isomman satsin ja pakastan loput sopiviin annoksiin, jotka saa vain lykätä mikroon. Tekemäni kiertävä ruokalista arjen helpotukseksi ei ole enää toiminut. Yksinkertaisesti kokkaan sitä mitä sillä hetkellä tekee mieli tai mitä kaapista ylipäätään löytyy, mutta joitain reseptejä olen edelleen käyttänyt. 

Pitäisi vain kokeilla välillä erilaisempia ruokia, kun yleensä kokkaan jotain helppoa ja nopeaa ilman reseptejä. Kovin erikoista ei viitsi edes kokeilla, koska meidän poitsu on yleensä kranttu niiden suhteen. Toki lapsikin tottuu erilaisiin makuihin, kun maistaa n. 15 kertaa. Aiemmin kurkutkin poimittiin pois, mutta ilman kuorta menee mukisematta! 

Mutta viime viikonloppuna me aikuiset saatiin jotain ihan muuta kuin kotiruokaa. Nimittäin ihan hervottomia Italialaisia makuelämyksiä! Ystävä pariskuntamme ovat kokkeja ja ne ihanat järjestivät meille Meno-paluun Italiaan yhdessä illassa, jossa syötiin pitkän kaavan mukaan. Menu sisälsi 5 ruokalajia. Kuvat puhukuun puolestaan, slurps.


 
Alkupaloina Mansikkabelliini ja Piccolo pizza, sitruunalla kypsytettyä nieriää, Pesto Rossoa ja Aiolia



Salaattina, Kana-caesarpanzanella. 


Alkuruoka, Kanttarellirisotto


Pääruokana, Mozzarellalla ja aurinkokuivatulla tomaatilla täytettyä possun sisäfilettä, paistettuja salviaperunoita, Buerre Blanc ja kauden kasviksia.


Jälkkärinä, Appelsiinipannacotta ja marinoituja marjoja


Lopuksi vielä suklaamacarons ja manteli-valkosuklaabiscottia


Tänään sitten töissä sain lounaalla karjalanpiirakoita ja salaattia, jonkinlainen pudotus makuelämyksen suhteen mutta lähti nälkä, hetkeksi.

Kuvat Erikan ottamia.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Hupsista keikkaa!

En tokikaan ole unohtanut tämän olemassaoloa, mutta olen vain ollut erittäin kiireinen ;) Arvatkaapas miten hyvää teki mutsille viettää ystävien kanssa viime viikonloppu Turussa! Oih koko viikko meni tärinässä töissä odottaen roadtrippiä ihan vain naisten kesken. Ja viikko meni myös siitä palautuessa.. Tiedä sitten johtuuko kolmen päivän krapula(kaamee väsy) iästä vai? Mutta oli kyllä myös sen arvoista.



Kesäisin melkeimpä mikä vaan Suomen kaupunki on kaunis, mutta erityisesti Turku ja siksi valitsimme valloituksen kohteeksemme juuri sen. Ihanat ravintolat ja jokilaivat <3 Vuokrasimme ihan Turun keskustasta vuokrakämpän, joka tuli reilusti halvemmaksi kuin hotelli ja me saatiin olla sentäs kaikki samoissa tiloissa, jossa oli makkarien lisäksi tilava olohuone parvekkeineen ja keittiö.


Kelit oli just kohdillaan, aurinko paistoi, Suomen kesä parhaimmillaan. Kyllä me shoppailtiinkin ja uusia kenkiä meillä tais olla yhteensä 18kpl, ei huono ;)




Niilosta en ole ollutkaan erossa vielä kokonaista 3 päivää. Ja vaikka sunnuntaina olikin jo ikävä kotiin, oli mahtavaa olla reissussa välillä ilman lastakin. Ei tarvinnut suunnitella päivää lapsen rytmin mukaan, sai ryömiä sänkyyn silloin kun itseä huvitti ja syödä silloin kun itsellä oli nälkä.

Nämä tyttöjen reissut ovatkin tulleet meille joka kesäiseksi tavaksi, mihkähän ensi vuonna :)

Kuvat ystäväni Erikan ottamia

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Töihin lompsis

3 viikon lomani on nyt loppu, mutta toivon että seuraavat 3 viikkoa menee yhtä nopeasti, koska meillä on nimittäin sitten uudelleen loma!! Tänä vuonna saankin lomailla normaalista poiketen oikein urakalla äitiysloman aikana kertyneiden lomapäivien takia, eikä yhtään haittaa! Poitsu saakin olla ensi viikon vielä kotona iskän kanssa, joten riittää kun saan itseni potkittua ylös aamulla.

Ja ollaanhan me lomalla ehdittykin vaikka mitä, viime viikolla käytiin retkellä Ähtärin eläinpuistossa. Ajattelin, ettei 1,5-vuotiasta saa vielä paikasta innostumaan, mutta kappas hän oli aivan tärinässä eläimestä kuin eläimestä. Uiva saukko sai aikaan kiljumista ja paljon puhetta siansaksalla.



Reitti oli 3km pitkä eli aika pitkä vähän isommillekin lapsille. Ja varsinkin mulle, jolla oli huonoimmat kävelykengät ikinä! Monet olivatkin vuokranneet vedettävän kärryn, jossa lapset istuivat. Onneksi puolessa välissä matkaa oli kesäkahvila ja jäätelön voimalla jatkettiin loppumatka. Grillausaluekin tuolla olisi ollut, mutta meillä oli jo mahat täynnä keittoa.



Muistelin, että karhu on paikan kohokohta, joka tietty on reitin loppusuoralla. Harmiksemme he vain makoilivat vähän piilossa, joten se siitä sitten. 
Siellä niitä eläimiä on taustalla. Osa oli niin kaukana, että tuskimpa niitä erotatte, mutta kunhan kuvista välittyy että meillä oli oikein mukava päivä :)

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Jenkki-laukku ostoksia

Oltiin 16 kesäisiä teinejä. Ystävästäni tuli äiti ja musta pienen tyttölapsen kummitäti. Nyt tuo tyttö on jo 10-vuotias!! Ihmeteltiin tänään ystäväni kanssa miten aika onkaan mennyt näin nopeasti ja mekin jopa vanhetaan. Vaikkakin nyt olen mielestäni parhaassa iässä ja tähän ikään voidaan pidättää.

Mietin mitä 10-vuotiaalle neidille voisi ostaa lahjaksi. Lelut eivät ole enää kova sana ja vaatteita olen ostanut monena vuonna, vaikkakin hän rakastaa niitä. Itselleni olin ostamassa aitoa suomalaista Jenkki-laukkua ja samassa tuli mieleeni että myös hän tykkäisi varmasti omasta laukustaan, pienemmänssä koossa vain kuin omani.





On ilo olla kummitäti <3 ja Ps. Hän tykkäsi laukusta!

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Aarteen metsästys part II

Siitä asti kun ostin pinnasängyn päätin että seuraava sänky on antiikkinen, jossa olisi jo ajan patinaa pinnassa. Jotenkin ne on niin uniikkeja verrattuna uusiin ja kiiltäviin. 7 kuukautta metsästin kuumeisesti aarretta ja voitteko kuvitella että tuo viimeinen kuva sängystä on melkeimpä just samanlainen sänky mikä meillä on nyt!! Eli todellakin löysin just sellaisen sängyn mistä olen haaveillutkin ja vieläpä aika läheltä. Kannatti googlettaa. Melkeimpä jo olin kallistumassa siihen upo uuteen sänkyyn, koska epätoivo iski. Sängyn piti alunperin olla puunvärinen, mutta nyt kun mietin tumma massiivinen sänky olisi pieneen huoneeseen liian tukkoinen.


Sänky oli siis valmiiksi valkoinen ja sopivasti vähän kulunut. Haastavan leveyden vuoksi patja oli pakko teettää. 85cm patja jää päätypuolesta pari senttiä liian kapeaksi, mutta koska teetin myös petarin niin se menee sopivasti vähän yli. Laitaahan sänkyyn ei jäänyt enää ollenkaan, joten siihen on nyt aluksi kehitettävä jonkilainen laita, ettei poukkouleva lapsi tipahda yön aikana. Lisäksi ostin samaan syssyyn pari jatkopalaa, että kun pieni mies venähtää kouluikään mennessä ei sänky jää silloinkaan pieneksi. Sängyn nimittäin saa 170cm pitkäksi, mutta voi olla ettei silloin enää kelpaa äidin valitsema hieno krumeluuni sänky!


Vieläpä sänky odottaa pientä nukkujaa, mutta ehkäpä jonain päivä. Tarkoitus olisi siis kasata pinnasänky lähipäivinä. Onkohan 1,5v valmis siihen? Eikä siis kiire periaatteessa ole vieläkään, mutta kun herra nukkuu edelleen meidän makuuhuoneessa tiukasti kiinni meidän sängyssä ja sen aika olisi pikku hiljaa ohitse. Mitä myöhemmin sen vaikeampaa, näin mulle ovat viisaammat äidit sanoneet.. Ja siis kerta rysäyksessä ehkä molemmat omahuone ja uusi sänky. Vai mitä?

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Iltapäivä ruokatorilla


Oih, mekin saatiin tänne Eurooppalainen ruokatori! Ehkä olisi kaivannut vielä enemmän kojuja ja ulkomaalaista musiikkia, vaikka jotain katusoittajia. Toivotaan, että ensi vuonna olisivat vielä suuremmat. Ihanan lämmin ilta istuskella terassilla, nauttia superhyvistä erikoisranskalaisista ja juosta välillä 1,5v perässä, joka piti ihan omaa showtaan. Meillä unohtuivast nimittäin rattaat kotiin, mutta kävellähän tuo lapsonen jo osaa ja tarvittaessa myös juosta..


Ihanaa viikonlopun jatkoa. Huomenna me saadaan iskä kotiin viikon Lapin reissulta! Viimeiselle lomaviikolle on vielä paljon tekemistä ja kyllähän se kesä jatkuu vaikka loma loppuisikin.