perjantai 31. toukokuuta 2013

Kotini on maalla

Oih! Mä sain tietokoneen takaisin kotiin. Oon ollut aika toimettomana muutamana iltana, kun oon aika surkeen hidas kännykällä kirjottamaan. Meillä on ollut oikein mukava lomaviikko Nipsun kanssa.
Vaikka lomalla oli kiva käydä Etelä-Suomen sykkeessä, on tänne Pohjanmaalle kiva palata takaisin. Pienessä yksiössä oli välillä tappavan tylsää, mutta onneksi ilmat sentään suosivat meitä ja olimme paljon leikkikentällä. Shoppailua ei jaksa kahta päivää enempää. 


Välillä olen haikaillut muuttoa kaupunkiin, sinne missä on elämää ja ihmisiä. Siellä missä tapahtuu jatkuvasti. Töitä varmasti saisin itsekin Uudeltamaalta, melkeimpä saisi vain valita tällä alalla. Mutta kun tosissaan miettii, on meillä täällä liian monta asiaa mistä pitäisi luopua.

 
  Meidän perhe ja ystävät asuvat täällä. Meillä riittää lapsenhoitajia yllättävänkin menon sattuessa. Täällä maalla on ihanan rauhallista. Voin hakea postit vaikka aamutakissa jos mieli tekee. Naapureita tervehditään. Onni on oma suuri piha ja talo. Piknikille ei ole pakko mennä omaa pihaa kauemmas. Koulut ja päiväkodit ovat lähellä. Osaan arvostaa tätä vielä enemmän oman lapsen saatuani.

Meillä on oma rauha, mutta tietoisuus siitä että kaupunkiin ei ole kuin parin kymmenen minuutin matka tuntuu kuitenkin hyvältä.
Maalla on paljon ihanaa elämää. Minun elämäni on maalla.

perjantai 24. toukokuuta 2013

T niinkuin temperamentti

 
On ilo huomata miten omatoiminen pikkumies meillä asustaa. Hän hakee tuttuja tavaroita pyynnöstä, syö itse (ja vain ITSE), hakee oman tuolin aina, kun iskä lähtee töihin ja menee sen kanssa keittiöön kiivetäkseen ikkunalle heiluttamaan. Tänään pyysin häntä menemään potalle, kun hoki kakkaa ja sinne hän meni istumaan(!!), vaippa päällä, mutta kuitenkin. Puhetta hän ymmärtää jo yllättävän hyvin, jos vain niin tahtoo. Nimittäin meillä asuu aika kovapäinen, temperamenttinen, oman tahdon omaava poika. Mikä sinänsä ei ole huono juttu, mutta välillä koettelee äidin hermoja. Tuon turhautumisen katsominen on jotenkin niiin tuttua... Miksiköhän ;) Hermothan siinä menee jos kenkä ei mene nopeasti jalkaan tai jos puuron sekoittaminen vie liian kauan aikaa, välillä alkaa väkisinkin vähän hymyilyttämään. Mutta niinhän ne lapset ovat kaikki erilaisia. Jokaisen ihmisen temperamentti on yksilöllinen, se erottaa hänet muista ja on osa luonnetta.


 Ei sanan ymmärrys meillä on vielä aika kehnoa. Tai joo, kyllä se sana tasantarkkaa ymmärretään, mutta totteleminen on asia erikseen. Vähän pitää aina kokeilla mitä saa tehdä ja mikä on kiellettyä. Sekin on sitä rajojen hakemista. Mutta kaiken kaikkiaan meillä asustaa temperamentin lisäksi seurallinen ja iloinen poika. Joka muuten nykyään rakastaa rekkoja ja traktoreita(!!), ne on niin VAU. En ymmärrä, mutta niin se vain on. Meillä asuu poika ja se jos joku on varma.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Kesä ja kukat

Hellettä piisaa ja mikäs sen parempi sää häärätä puutarhan kimpussa. Tilasin muutama viikko sitten Viherpeukaloiden sivuilta monivuotisia kasveja meille. Oli ensimmäinen kerta, kun testasin heidän palveluitaan. Paketit tuli lähi Siwaan. Kotiinkuljetuskin oli mahdollista maksua vastaan. Aika kätevää. 


Tilasin liljoja montaa sorttia ja yhden runkooruusun, jonka ajattelin istuttaa ihan vain ruukkuun. Sen pitäisi pysyä talven yli hyvänä esim. varastossa, mutta mun hortonomi taidot tuntien, niin ei välttämättä tule tapahtumaan. Yritys on kuitenkin hyvä. Liljat olivat sipulimuodossa, jotka iskin tuonne meidän muurin kukkapenkkiin. 

Me ostettiin myös säkkejä valkoista koristekiveä penkin pohjalle ja kyllä muuttaa ilmettä paljon huolitellumman näköiseksi! Kankaan laitoin kivien alle, siinä toivossa ettei rikkaruohoja tarvi enää olla repimässä irti joka toinen päivä. Meillä on kasvien osalta aika helppohoitoinen puutarha, mutta neliöiden puolesta ei niinkään. Nurmikon leikkausta riittää, samoin lumien auraamista, mutta nou hätä, mun ei tarvi niitä tehdä ;)



Olin aika järkyttynyt edellisesta ilmestyksestä. Odotin nimittäin paketista puuta, jossa olisi mahtavat ruusut, mutta sainkin käteeni säälittävän näköisen kepin ilman kukan kukkaa. No kävi siis ilmi, että ruusut pitää varhain keväällä muutenkin leikata tyngiksi ja kesän aikana ruusu ehtii kasvaa. Katsotaan miten mun käy :)

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Olen äiti ja ylpeä siitä

Viime vuonna herättiin tälläisen pienen palleron jokelteluun. Lisäksi nautimme aamupalaa Italian auringon sarastaessa. Meillä oli mieleenpainuva päivä ja matka. Tuonne kun vielä joskus pääsisimme.



Myös tänään paistoi aurinko, mutta harmikseni ikkunasta ei näkynyt viiniviljelmiä. Joka tapauksessa yhtä tärkeä päivä, minun toinen äitienpäivä <3 Tänään heräsinkin 12 kiloinen jässikkä pomppien mun päällä, aika ihanaa sekin.  On ihanaa olla äiti.


Mä sain Niilon koristeleman täytekakun, aika hellyyttävää...


Tänään ollaan kitketty kukkapenkkiä, leikitty kivillä, kiipeilty, kuunneltu musiikkia, poimittu kukkia, herkuteltu, nukuttu yhdessä päikkärit, tehty torni legoista, siivottu ja nautittu aurinkoisesta päivässä. Sain kakun lisäksi Niilon tekemän kortin. Voisko joka päivä olla äitienpäivä?

Päivällä lähdimme kierrokselle myös juhlimaan meidän molempien omia äitejämme. Niilo sai tehtäväkseen viedä mummille ja mummalle leskenlehtejä. Häntä ehkä vähän arvellutti viedä söpöjä kukkia nahkarotsi päällä, ainakin ilmeestä päätellen, mutta minkäs teet..


 
Hyvää iltaa kaikille äideille, äitiydestä haaveileville, äidin luona päivää viettäville ja omaa äitiään kaipaaville <3

maanantai 6. toukokuuta 2013

Pikkumiehen kuteet

Niilo sai eilen uudet vaatteet Pomp De Luxilta, lököhousut ja t-paita. Pian on KESÄ! 86cm vaatteet ovat olleet käytössä jo pari kuukautta ja uskon, että kesänkin ajan sama koko menee vielä.


Nyt alkaa huomata, että kyllä ne vaatteet vain kuluu kun joka päivä pitää vaihtaa puhtaat vaatteet ja hyväs lykys 2xpv. Tyyppi sen verran rymyää. Eikä ruokatahroilta voi välttyä, vaikka hienosti se lusikka menee suuhun saakka ja nykyään myös puurot syödään ihan itse! No eipä tuo haittaa, mutta mieluusti valitaan vaatteet niin, että ne myös kestäisivät jatkuvaa pyöritystä pesukoneessa. Viimeksi tilaamani vaatteet PDL:ltä ovat edelleen ok kunnossa ja onhan noi nyt niin söpöjä.


Lätsän löysin H&M:stä viime talvena alekorista 3e. Ainut vaan, että nykyään ei tälläiset lätsät pysy päässä edes narraamalla. Meillä ei kesävaatteita kyllä ole hamstrattu oikeestaan tämän enempää. Eikä nämäkään housut mitkään kesähousut ole. Yleensä mä herään niin viime tingassa. Hokasin tänäänkin, että Niilolla on hoidossa vielä vuorelliset kumpparit jalassa (15astetta lämmintä!!). Täytyy vissiin nyt ottaa asiaksi etsiä oikeesti ne kengät. Kesän tulo yllättää kuitenkin, vaikka onhan nyt jo toukokuu.

Tämä viikko ollaankin torstaihin saakka kaksistaan illat hoidon jälkeen. Hienoa kun taas on vajaa viikko töitä! Tällä viikolla onkin kaikkea kivaa tiedossa :)

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Hyvää vappua ja silleen!


Ihanan virkistävää olla näin keskellä viikkoa vapaapäivällä :) On ehditty touhuta vaikka mitä kivaa. Eilen käytiin pyöräilemässä ja Niilo sai testaukseen uuden pyöräilykypärän. Poika muuten viihtyy ihmeen hyvin pyörän perällä. Pyöräiltiin yksi päivä 6km lenkki ja hyvin poika jaksoi istua paikoillaan. Nimittäin tuon matkan aikana hän saisi hermoromahduksen, jos köröteltäisiin rattailla!


Tänään käytiin kiertämässä vapputori ja jälleen kerran tuli todettua, että siellä ei ole yhtään mitään, muuta kuin laumoittain ihmisiä ja krääsää. Joka kerta sinne on kuitenkin kiva mennä :) Tämä onkin jo toinen vappu hetkeen, kun saa nauttia vappupäivästä ilman päänsärkyä ja huonoa oloa :D Ei ollut siis ihmispelkoa! Käytiin torin jälkeen koko porukka Dallas pizzeriassa vetämässä hyvät ähkyt. Nyt mä aijon nostaa jalat pöydälle ja löhötä. Huomenna sitten on taas työpäivä ja Niilo menee pitkän tauon jälkeen hoitoon, kun on saanut alkuviikon olla iskän kanssa vain kotona ja viime viikkohan meni sairastaessa. Viikonloppu tulee taas onneksi pian, ihanaa :)



 Niilo kun ei vielä osaa vaatia vappupalloa, niin pelkkä hyrrä riitti hyvin! On muuten aika törkeen kalliita nuo ilmapallot, 15e, huh huh..Ja kuinka kauan niistäkin vain on iloa? Ehkä sitten ensi vuonna se on ostettava meillekin.


Meidän hurmuri sai päälleen nahkatakin :) Ja hurmuri hurmasi myös muutaman teinitytön. Fanittavat kuulemma Niiloa, aaw.